Viime torstaina Maailman terveysjärjestön (WHO) tilaama raporttikatsaus julkaistiin lääketieteellisessä lehdessä The Lancet, jonka päätelmänä on, että Vammaiset lapset kärsivät väkivallanteoista melkein neljä kertaa niin usein kuin vammaiset.
Julkaistu katsaus edustaa vahvinta todisteita vammaisiin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Katsauksen 17 tutkimusta tarjosi yhteensä 18 374 vammaista lasta korkean tulotason maista - Espanja, Yhdysvallat, Suomi, Ranska, Israel, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi - mikä korostaa kiireellisen laadun tutkimuksen tarve matalan ja keskitulotason maissa.
Tarkastelun tulokset osoittavat:
Että vammaiset lapset ovat jonkinlaisen väkivallan uhreja, ja niiden esiintymistiheys on 3,7 kertaa suurempi kuin muiden kuin vammaisten.
Nämä lapset ovat fyysisen väkivallan uhreja 3,6-kertaisesti.
Seksuaalista väkivaltaa esiintyy näissä tapauksissa 2,9 kertaa enemmän.
Lapset, joiden vammaisuuteen liittyy henkinen sairaus tai henkinen heikentyminen, ovat haavoittuvimpia, koska he kärsivät seksuaalista väkivaltaa 4,6 kertaa useammin kuin heidän lapsensa, joilla ei ole vammaisuutta
On olemassa tekijöitä, jotka määräävät vammaisten lasten suuremman riskin joutua väkivallan uhreiksi vammaisuuteen liittyvä sosiaalinen leima, syrjintä ja tietämättömyys, samoin kuin heitä hoitavien ihmisten tuen puute. Haavoittuvuus väkivaltaan kasvaa, kun vammaisia lapsia pidetään terveyslaitoksessa. Näissä ja muissa olosuhteissa lapset, joilla on viestintävaikeuksia, eivät voi ilmoittaa väärinkäytöksistä.
Lapsen vamman vaikutukset elämänlaatuun riippuvat suuresti siitä, kuinka muut ihmiset kohtelevat häntä., korostaa Liverpoolissa sijaitsevan John Moores -yliopiston kansanterveyskeskuksen johtaja Dr. Mark Bellis. Hallituksella ja kansalaisyhteiskunnalla on velvollisuus varmistaa, että uhrit tuomitaan ja vältetään
WHO: n ja Maailmanpankin yhdessä toimittamassa vammaisuutta käsittelevässä maailmanraportissa kuvataan tehokkaita toimia vammaisten lasten terveyden ja sosiaalisen osallistumisen parantamiseksi ja suositaan, että terveyslaitoksissa pidettävät vapautetaan. Tällä hetkellä kotoa poissa olevien vammaisten lasten hoitoa ja suojelua on välttämätöntä vahvistaa, toimiessaan pidätyskeskusten kulttuuria ja rakenteita vastaan, jotka pahentavat väkivallan riskiä.
Estää myös vammaisiin lapsiin kohdistuva väkivalta
Tohtori Etienn Krug (WHO: n vammaisuuteen liittyvän väkivallan ja trauman ehkäisyn osaston johtaja) kertoo meille, että "Tämän tarkastelun tulokset osoittavat, että vammaiset lapset ovat suhteettoman alttiita väkivaltaisuudelle ja että heidän tarpeitaan on jätetty huomiotta liian kauan.".
Tiedämme, että on olemassa erityisiä strategioita väkivallan estämiseksi ja sen seurausten lieventämiseksi. Meidän on nyt selvitettävä, toimivatko he myös vammaisten lasten hyväksi. Tältä osin on välttämätöntä laatia toimintasuunnitelma
Tietyt tarkastusohjelmat laitoksissa, joissa lapsilla on väkivallan vaara; ja koulutus, jonka tarkoituksena on parantaa vanhempien kykyä huolehtia lapsistaan hyviä tuloksia vammaisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Toimenpiteet on joissakin teoksissa kuvattu (muun muassa) WHO: n julkaisemana ”Lasten väärinkäytön estäminen, opas toiminnan toteuttamiseksi ja todisteiden hankkimiseksi”, joten niitä on sovellettava ja arvioitava ensisijaisesti, jotta voidaan määrittää niiden tehokkuus lasten, joilla on vamma.
Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisema vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus korostaa tarvetta suojelemaan vammaisten lasten oikeuksia ja varmistettava, että he saavuttavat täysimääräisen ja tasavertaisen osallistumisen yhteiskuntaan. Tähän sisältyy lasten vastaisen väkivallan kielteisten kokemusten välttäminen, joilla on monenlaisia kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin myöhemmissä elämänvaiheissa. Kun ehkäisy epäonnistuu, väkivallan uhreiksi joutuneiden lasten tuki ja tuki ovat elintärkeitä heidän palautumiselleen.
Olen jättänyt vammaisten lasten haavoittuvuuden, jonka yhdessä kaikkien lapsuuden suojelemisen tarpeiden kanssa meidän pitäisi siirtyä meitä kohti heitä vastaan kohdistuvan väkivallan estämiseen.
