Olen ensimmäisen vuosineljänneksen viimeisessä osassa 13 viikkoa + 3 päivää, ja sen jälkeen pahoinvointi on mennyt niin ärsyttäväksi, että olen "huono" mukana näiden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.
Aion tuntea oloni paremmaksi, vaikka päivän lopussa oleva väsymys on edelleen olemassa. He tietävät jo, että ensimmäisen raskauden aikana voi levätä rauhallisesti, mutta toisessa raskaana on lapsi, joka sanoo ”äiti” kaksisataa kertaa päivässä. Onneksi isänsä saapuessa iltapäivällä hän alkaa soittaa hänelle kaksisataa kertaa ennen nukkumaanmenoa.
Olen alkanut tuntea vauvan ensimmäisiä liikkeitä, erittäin lieviä varsinkin kun makuulla. Poikani on yhä innostuneempi pikkuveljensä kanssa, hän tykkää laittaa korvansa vatsaani kuullakseni hänen mukaansa vauvan tekemiä kuplia "glu, glu, glu".
Viime viikolla minulla oli toinen ultraääni. On niin jännittävää nähdä hänet, pienet kätensä, pienet jalat, pylväs ja kuvitella pieniä kasvojaan. On hienoa nähdä, kuinka hän viettää sisälläni kelluen synnytystanssissa täältä sinne, vatsani koon lisäksi hänellä on tilaa olympiavoimisteluun. Eilen tarkistin kaikki tallennetut vaatteet, jotka hän perii veljeltään. Monet sanovat minulle, että jos olen lapsi, tallentamaani ei auta minua. Mikään ei ole kauempana todellisuudesta, tiedän kuinka yhdistää lapsen vaatteet tytöksi (jos näin olisi). En pidä vaaleanpunaisesta vaaleansinisestä stereotyypistä, vihaan sitä, jakoa, joka on aloitettu pienestä pienestä lähtien, en pidä mistään muusta kuin löytämästä punaisia, vihreitä, sinisiä vaatteita, värejä, jotka ovat täynnä elämää juuri alkaneet vauvakauppojen hyllyiltä klassisten vaaleanpunaisen-sinisten univormien sijaan.
Käytän edelleen foolihappoa jodilisäaineen lisäksi, joka lääkärin mukaan on viimeisimmän tutkimuksen mukaan hyödyllistä estämään mielenterveyden vajaatoimintaa, joka on yksi lisäsyö syödä monia asioita merestä. Onneksi täällä on "Galician mustekala", ilo alueesta, joka on hyödyllinen raskauden kannalta ja joka tekee minut onnelliseksi kitalaessa. Ensimmäisen raskauden aikana mustekala oli himo, tässä tunnen olevansa gazpacho, onneksi myös vitamiinilähde, pystyn ottamaan litran yhdessä istunnossa.
Tästä eteenpäin aion varmasti nauttia raskaudesta paremmin vasta kesän alkaessa. Ylellisyys.
