Eilen PISA 2015 -raportti johon osallistuu noin 540 000 15-vuotiasta opiskelijaa 71 maasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) joka kolmas vuosi suorittamat testit mittaavat luonnontieteiden, lukemisen ja matematiikan suorituskykyä.
Analysoimme joitain johtopäätöksiä, jotka voimme tehdä mietinnön tuloksista ja niiden erot suhteessa vuoden 2012 PISA-raportin tuloksiin.
Aasian maat ensinnäkin
Maailman parhaiten sijoittautunut maa kolmelta alueelta on Singaporehuolimatta laskusta kahdessa niistä: 556 pistettä tieteessä, kaksi enemmän kuin edellisessä raportissa; Matematiikassa 564 pistettä, yhdeksän vähemmän ja Readingissa 535 pistettä, seitsemän pistettä vähemmän.
Tieteessä se seuraa Japani (538) ja Viro (534); matematiikassa, Hong Kong (Kiina), 548 pisteellä, ja Japani (532); ja Readingissä, Hong Kong ja Kanada (molemmilla 527) ja Suomi (526).
Suomi, palaa takaisin
Suomalainen koulutusmalli on tunnetuin Euroopassa, ja alueen parhaat tulokset. Kuitenkin tässä uusimmassa painoksessa on vähentynyt kolmella arvioidulla alueella, etenkin tiedealalla, jossa hän on saanut 531 pistettä, 14 vähemmän kuin vuonna 2012.
Silti, edelleen hyviä tuloksia ja edelleen paikalla selvästi yli Euroopan unionin keskiarvon ja viiden parhaan maan joukossa maailmanlaajuisesti.
Espanja saavuttaa keskiarvon
Maamme osalta Espanja parantaa hiukan tuloksiaan vuoden 2012 ja vuoden PISA-raportin suhteen ensimmäistä kertaa se saavuttaa OECD: n keskiarvon. Opiskelijat paranevat matematiikassa (Ne ovat nousseet kaksi pistettä ja ovat yhteensä 486, vaikka se on alle keskiarvon 490), mutta kolme pistettä alas tieteessä pysyen samalla tasolla kuin OECD: n keskiarvo, joka on 493.
Puolestaan lukutaidossa he ovat nousseet kahdeksan pistettä Vuoteen 2012 verrattuna se oli 496 pistettä, mikä on hieman yli Euroopan unionin keskiarvon, joka on 493 pistettä.
Ennakolta vaikuttaa myönteiseltä tosiasialta, että Espanja on hiukan parantanut tuloksia vuoteen 2012 verrattuna kriisistä huolimatta. Mutta sinun on pidettävä se mielessä OECD: n keskiarvo on laskenut yleisesti viimeisen kolmen vuoden aikana, joka on antanut meille paremman majoituksen taulukoihin vuonna 2015.
Espanja, pysähtynyt
Tulosten lievästä paranemisesta huolimatta Espanja tuskin siirtynyt asemastaan siitä lähtien kun maamme alkoi osallistua raporttiin.
"Olemme sellaisia kuin aloitimme, vuonna 2000. Välillä olemme pudonneet ja toipuneet. Koulutus on asia, joka muuttuu hyvin hitaasti, mutta olemme olleet näin 15 vuotta", sanoo El Mundon Pompeun yliopiston taloustieteen professori. Fabra José García Montalvo.
Espanja sijaitsee etäopiskelukurssiin verrattuna Suomeen ja kaukana huippuosaamisesta.
Raportin mukaan erinomaisista opiskelijoista on 11%, kun OECD: n keskiarvo on 15,3%. Matematiikassa 22% espanjalaisista opiskelijoista ei saavuta perustasoa.
Eriarvoisuus autonomisten yhteisöjen välillä
Lähde: OECD / Europa Press Ensimmäistä kertaa kaikki Espanjan autonomiset yhteisöt ovat osallistuneet, paitsi Ceuta ja Melilla, ja paljastunut vahva todellisuus: suuria koulutuseroja niiden välillä.
Parhaat tulokset ovat Castilla y Leónille, Navarralle ja Madridin yhteisölle, jotka huolimatta siitä, että niitä säätelee sama koulutuslaki, tarjoavat etulyöntiaseman verrattuna Andalusian ja Extremaduran kaltaisiin yhteisöihin, jotka ovat huonoimmat yhdessä saavutetut tulokset. Kanariansaarille ja Murciaan.
Tieteiden alalla Castilla y León on kärjessä 519 pisteellä, 26 Espanjan keskiarvon yläpuolella (496 pistettä), Matematiikassa Navarra johtaa taulukkoa 518 pisteellä, 32 enemmän kuin Espanjan keskiarvo (486), kun taas että Readingissa Castilla y León sijoitetaan kärkeen (522), 26 pistettä enemmän kuin keskimäärin.
Yhdeksäs maa toistoreissa
Toinen silmiinpistävä ja huolestuttava tosiasia on, että Espanjassa joka kolmas opiskelija on toistin. 31% opiskelijoista toistaa kurssin kerran tai kahdesti Pakollinen toisen asteen koulutus (ESO), 19% enemmän kuin OECD: n keskiarvo (12%) ja 16 enemmän kuin EU: ssa (16%).
Luku elpyi vuoteen 2009 verrattuna, kun prosenttiosuus nousi 35 prosenttiin. Se on edelleen yhdeksäs maa, jossa toistuvien opiskelijoiden osuus on korkein, esimerkiksi Costa Rican korkeudessa.
Mikään Latinalaisen Amerikan maa ei erottu
Alueen paras sijoitus kolmessa luokassa oli Buenos Airesin autonominen kaupunki (Argentiinaa ei otettu mukaan, koska 7500 opiskelijan joukosta otettu otos oli riittämätön).
Tieteen alalla Buenos Airesin autonominen kaupunki miehitti 38. sijan, Chile 44. sijan, jota seurasivat Uruguay (47), Costa Rica (55), Kolumbia (57), Meksiko (58), Brasilia (63), Peru (64). ja Dominikaaninen tasavalta (70).
Matematiikassa nämä olivat tuloksia Latinalaiselle Amerikalle: Buenos Airesin autonominen kaupunki (42), Chile (48), Uruguay (51), Meksiko (56), Costa Rica (59), Kolumbia (61), Peru (62). , Brasilia (65), Dominikaaninen tasavalta (70).
Lukemisen yhteydessä Buenos Airesin (38), Chilen (42), Uruguayn (46), Costa Rican (51), Kolumbian (54), Meksikon (55), Brasilian (59), Peru (63), tasavallan (autonominen kaupunki), tasavallan tasavalta Dominikaaninen (66).
Alueen maat ovat luettelon lopussa, ensimmäinen esiintyy, Buenos Aires 38. sijalla. Taulukon pahimpien tulosten maa Dominikaaninen tasavalta. On otettava huomioon, että arviointiin osallistuu vain yhdeksän Latinalaisen Amerikan maata, kuten Argentiina, Ecuador, Panama, Paraguay ja Venezuela.
Poikien ja tyttöjen erot
Reading-ohjelmassa tyttöjen suorituskyky on parempi kuin heidän mieskumppaniensa kaikissa analysoiduissa maissa. Matematiikassa pojat ylittävät tytöt, vaikka erot eivät ole niin suuret kuin luonnontieteissä, joissa opiskelijat saavat huomattavasti parempia tuloksia kuin opiskelijat, paitsi Suomessa tai Bulgariassa.
Suomi puolestaan on ainoa maa, jossa tytöt saavat todennäköisemmin parempia tuloksia tieteessä kuin pojat.
Sosioekonomiset haitat
Sosioekonomiset haitat vetoavat koulutuksen tasa-arvoon. Maat, kuten Kanada, Tanska, Viro, Hong Kong (Kiina) ja Macao (Kiina), saavuttavat korkean suorituskyvyn ja tasapuolisuuden koulutuksen tuloksissa.
Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat OECD-maiden opiskelijat ovat kuitenkin melkein kolme kertaa todennäköisempiä kuin ne, jotka suostuivat olemaan saavuttamatta luonnontieteiden perustasoa. Yhteiskunnallis-taloudellisen aseman ja opiskelijoiden suorituksen välinen suhde heikentyi yhdeksässä maassa jossa tieteen keskimääräiset pisteet pysyivät vakaina.
Huono lapsi toistuu viisi kertaa todennäköisemmin kuin rikas lapsi, selvästi yli keskiarvon, joka on alle kaksi.
