Tämä on yksi niistä otsikoista, jotka sijoitan kuulustelujen väliin, koska en usko niihin liikaa. Eri aikaisempien tutkimusten systemaattinen tarkastelu näyttää johtavan siihen vanhempien ruokailutottumuksilla on vain vähän vaikutusta lasten tottumuksiin.
Tarkoittaako tämä, että meidän ei pitäisi huolehtia siitä, että tarjoamme lapsillemme terveellisiä ruokailutottumuksia? Ehdottomasti ei, koska jos hyvät lähtökohdat ovat, heidän on vaikeampaa joutua haitallisiin tapoihin.
Olemme monta kertaa puhuneet isänäytteen tärkeydestä, ja tämä ei ole poikkeus. Muut tutkimukset vahvistavat, että huonoimpien ruokailutottumusten perheiden lapset ovat lihavia ja että perheenä syöminen on terveellistä kaikille.
Baltimoren yliopiston tutkijoiden mielestä vanhempien tottumuksilla ei ole juurikaan vaikutusta siihen, mitä heidän lapsensa syövät, koska tässä mielessä He syövät paljon enemmän painoa mitä syövät koulujen ruokaloissa ja ystäväryhmässä joiden kanssa he menevät ulos.
Tämä heijastuu Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistussa artikkelissa, jossa on koottu ja verrattu kaikkea aiheesta julkaistua ajanjaksoa 1980–2009. Johtopäätöksenä on, että yhtäläisyydet vanhempien ja lasten ravintotottumusten välillä ovat vähäiset.
Raportit on koottu paitsi Yhdysvalloissa, mutta myös eri maissa, ja ne kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että toisin kuin uskomme, lapset eivät kopioi vanhempia valitessaan ruokintatapaa. Ympäristössään myytävät ruoka, se, mitä he syövät kouluruokalassa ja ystäväpiirin tottumukset, ovat paljon ratkaisevampia tulevien tapojen määrittämisessä.
Ja vaikka koko tutkimukseen ei päästä käsiksi eikä lasten ikä ilmesty, heidän oletetaan olevan jonkin verran vanhempia, koska näyttää siltä, että vuosien kuluessa vanhempien esimerkillinen rooli menettää paljon voimaa siinä, mikä viittaa ruokaan.
Mutta minusta näyttää siltä, että pienet lapsemme eivät mene ulos ystävien kanssa välipalaksi mitä he haluavat ... toistaiseksi. Monet eivät mene koulujen ruokaloihin, eivätkä teoriassa osta myöskään ruokaa itse myyntiautomaateissa, mutta mikäli ei ole paha, että herkut, teollisuusleivonnaiset ja virvoitusjuomat katoavat kouluista.
Riittävän kouluruokituksen merkitys, kuten olemme kommentoineet niin monta kertaa, se käy ilmi myös näistä tiedoista. Lihavuuden ehkäisy tapahtuu koulussa, perheestä, terveydestä ja viime kädessä koko yhteiskunnasta.
Kaikella yllä esitetyllä tavalla laitamme hiekkajyvämme (joka ei mielestäni ole niin pieni) ja jatkamme kotona yritetään näyttää esimerkkiä hyvistä ruokailutottumuksista lapsille, aivan kuten yritämme antaa positiivisia esimerkkejä niin monilta aloilta. Että tulee aika, jolloin he kasvavat, jotta he voivat esitellä mahdollisuuden valita erilaisia polkuja (tai ei) ja valita.
